Tai tälle blogille ainakin. Nyt kun en pääse enää tallille niin usein, niin tekee mieleni ainakin kirjoittaa siitä enemmän. Vaikka taukoa edelliseen kertaan onkin kohta vuosi. :D No mitäpä pienistä...jatketaan siis samaan tapaan!
Tallillakäymiseni on muuttunut siitäkin syystä että en enää asu kovinkaan lähellä Kuortanetta...semmoisen 400 km päässä vain. Kyllähän täällä Oulussakin on talleja, mutten vielä ole saanut aikaiseksi siellä käydä.(Sitäpaisti ratsatustuntien hinnat ovat hillittömän kalliit täällä!) Niin ja toinenkin lievä muutos tallivierailuhin on se että jotenkin kummassa olen onnistunut tartuttamaan Tommiin myös tämän hevosinnostuksen. Älkää kysykö miten, kirjoitan vaikka sitten kirjan TaPoilusta kun sen syvin luonne selviää minulle.
No enivei... syyslomalla kerkesin käydä tallilla vain kaksi kertaa, vaikka tarkoitukseni oli vuokrata heppa koko viikoksi. Tämän hepan oli tarkoitus olla uusi ruuna Kiri-Tähti, mutta en sitten kiutenkaan ihatunut siihen niin paljon että olisin sillä enemmän halunnut ratsatella. Minä kun pidän enenmmän semmoisista hieman nopeammista ja tammamaisemmista hepostista. Jotenkin tuntui että Kirpulta uupui hieman luonnetta, vaikka muuten kiva polle olikin. Sen sijaan Letti olisi kelvannut hyvin, mutta se saa kyllä juosta tunneilla muutenkin ihan tarpeeksi, että töitä kyllä riittää ilman minuakin.
Menimme Tommin kanssa sitten vain käymään tallilla yhtenä päivänä kun viimein sain revittyä siihen aikaa. Kaisu ja suvi ratsastelivat kentällä joten me päätimme luoda kakkaa pois odotellessa. Sitten saimme ajettavaksemme Fyrry-ruunan. Puimme siis koko hevosen heijastimiin(sekä myöskin itsemme ja kärryt) ja painuimme piemeään. Lähtiessä näeimme vielä jotain, mutta palatessa hevonen sai kyllä ihan itse valita reitin ja tahdin. Aika rauhallinen lenkki tuli, kun ei uskaltanut kovin lujaa mennä...näkyvyys eteenpäin kun oli se 2 metriä. Lisäksi minua pelotti hirvet, mutta eipä niitä siellä sitten näkynyt. Fyrry oli mukava, kuten aina. Ehkä taas hieman kovasuinen ajaa, mutta uskalsi hyvin tarpoa aivan pilkko pimeässä. Tallilla oli kengitys meneillään kun tultiin ja Hyntki vielä ratsasti Turrensa. Me olimme kylmissämme ja nälissämme joten otimme loput hepat sisään ja pesimme koivet. Sitten Nesteelle syömään. :D
Seuraavana päivänä meidän oli tarkoitus ajaa Kiri-Tähti, muttei siitä sitten tullut oikein mitään. Valjastaessa heppa oli jo hieman epäluuloisen oloinen, vaikka ei protestoinut edes kärryjen nitkuttelua. Otimme sen siis pihalle. Tai ainakin yritimme sillä hevonen näytti lähdössä määräävän tahdin. Se ei antanut ollenkaan jarruja ja käyttäytyi muutenkin hieman liian vaikeasti jotta olisimme edes päässett kärryille. En tiedä sitten oliko se vain jännyttynyt jos sitä ei ollut ajettu pitkään aikaan, vai oliko sillä huonoja kokemuskia ajamisesta. Uskoisin että kyllä sillä vielä joku päivä ajatetaan, mutta ei viitsitty sillon lähteä kun ei olisi ollut yhtään ihmistä pitämässä kiinni.
Takaa-ajoin sen ilman kärryä kentällä ja meni ihan niinkun ravurin sopii odottaa. Jarrut olivat ehkä vähän heikot. Sitten kun ei viitsitty sitä turhan takia tarhasta ottaa niin juoksutin sen kaikissa askellajeissa. Vastapäivään se meni tosi hyvin kaikki, laukkakin oli kolmitahtista kun vain heppa sai ensin tahdista kiinni. Myötäpäivään tuli kyllä kaikki askellajit mutta laukka oli aika raakaa. Mutta ei sitä nyt vielä enempää voi ravirilta odottakkaan. Olin todella positiivisesti yllättynyt mitenkä Kirppu oli kehittynyt viime juoksutuskerrasta. Nyt sillä oli jo omaa halua liikkua eteenpäin ja kaikki askellajit nousivat jo ihan melkein kokonnaan äänikomennoilla ja vähän maiskuttamalla. Viimeksi tarvittiin 3 ihmistä että sen sai laukkaamaan! Nopeasti kehitty tämä hepoinen, sen vaan sanon.
29.10.08
23.5.07
Pake pelastaa
Olenko tehnyt mitään järkevää? En. Heilunut tallilla kuvaamassa hevosia. :D Selässäkään en ole käynyt piiiitkäään aikaan, mutta toisaalta ei ole oikein ollut innostustakaan. Helin kanssa olimme tuossa yksi päivä kärryttelemässä Pakea, jolla oli viimeksi ajettu herra tietää milloin. Pake oli aivan ekstaaississa mutta kuunteli silti apuja käsittämättömän hyvin. Herra vaihtoi askellajiakin vain äänen voimalla! Yleensä hidastaminen on vaatinut vähintään muutaman ihmisen roikkumista ohjissa. Olimme myös kiitollisia että satuimme ottamaan Paukun kärryjen eteen koska metsätielle päästyämme keskellä tietä oli puidenkatkontakonen täydessä vauhdissa eikä ohjaaja huomanut meitä ollenkaan joten täytyi tehdä 180 asteen käännös. Ja eiköhän edessä tullut sitten valtava puurekka joka onneksi pysähtyi kun hyppäsin alas kärryilta ja huidoin olkapääni sijoiltaan. Pake oli hieman jännittynyt, mutta en osaa kuvitellakkaan mitä olisi tapahtunut jos joku muu olisi ollut aisoissa.
Tulomatkalla oli jumalaton tuuli että piti aivan korvat päätämyöten mennä. Tietenkin oltiin vähän säpsyllä päällä. Sitten kuului vain *kling* ja me Helin kanssa aletiin mietti mikä se oli kun loimi joka oli päällämme alkoi kirityä. Hevonen SEIS!(helpommin sanottu kuin tehty) Ja sitten miljoonaan kertaan kiertynyttä loimennarua irrottamaan pyörästä. Pakella tuotti vaikeuksia seistä ihan paikaallaan,ja jos se ei olisi siihen pystynyt käteni olisi nyt huomattavasti pienenpinä paloina. Loppumatka sujui ihan "normaalisti". Vieläkin ihmettelen kuinka kärryt ovat voineet kestää tätä touhua, niiden täytyy olla laatukamaa. Muistelle siis sitä kun Likka yhtäkkiä syöksyi metsään kärryt perässä, se oli niille taas yksi isku. :D
Tulomatkalla oli jumalaton tuuli että piti aivan korvat päätämyöten mennä. Tietenkin oltiin vähän säpsyllä päällä. Sitten kuului vain *kling* ja me Helin kanssa aletiin mietti mikä se oli kun loimi joka oli päällämme alkoi kirityä. Hevonen SEIS!(helpommin sanottu kuin tehty) Ja sitten miljoonaan kertaan kiertynyttä loimennarua irrottamaan pyörästä. Pakella tuotti vaikeuksia seistä ihan paikaallaan,ja jos se ei olisi siihen pystynyt käteni olisi nyt huomattavasti pienenpinä paloina. Loppumatka sujui ihan "normaalisti". Vieläkin ihmettelen kuinka kärryt ovat voineet kestää tätä touhua, niiden täytyy olla laatukamaa. Muistelle siis sitä kun Likka yhtäkkiä syöksyi metsään kärryt perässä, se oli niille taas yksi isku. :D
4.5.07
Severi vs. Sulevi
Kirsillä ja Sulevilla on kivaa. :D
Oltiin tässä maanantaina Kaisun ja Hyntskin kanssa katsomassa Seiskan täysveljeä Sulevi Poikaa Loiskauksen entisen omistajan puolesta. Kyl maar oli saman näköinen kuin Seiska, heti ensimmäisenä kun se siltä käveli niin tuli heti velipoika mieleen. Sulevi oli siis 6 vee ori ja käyttäytyi hyvin oman arvonsa tuntien. Omistaja leikitti sitä tarhassa ja juoksi itsekkin sen kanssa. :) Perksule kun oli seurallinen ja komea poika!
Vili&Likka
Kun en hetkeen ole taas kirjoittanut on kaksi tuntia ehtinyt jo vierähtää ohi. Viikko sitten menin Vilillä ensimmäisen tunnin. Jostain systä Vili ei kolahtanut minulle luonteensa puolesta..."aistin" siinä jotain todella pirullista. MUTTA, kuten arvasin niin ratsuksi sopii minulle hyvin, siis opettajamielessä. Olen liian tottunut lujaa paahtaviin hevosiin joiden asettaminen pohleiden väliin on lähes mahdotonta. Vaikka Vili olikin laiska niin ei se kuitenkaan ihan Ringon tasolle yltänyt. Mukavinta oli kuitenkin että sitä työstäessä huomasin kyllä että hevosesta tuli sitä kevyenpi mitä enemmän teki töitä, siis sinällään positiivinen tunti...Vaikka hevosesta en sinällään pitänyt. Opettajana se on minulle kuitenkin ihanteellinen. :)
Tunnin jälkeen syötettiin hepoille ekan kerran viheää ruohoa, vain Paukku karkasi, muuten vaaratilanteita ei tullu. :D Vili vaan vaelsi ympäriinsä kun ei parenpaakaan tekemistä keksinyt. On se kumma kun tuore ruoho ei pappaa kiinnosta!
Niin ja seuraavan kerran tunti meni Likan kanssa. Likka on kehittynyt aivan perkeleesti ja laukatkin nousi kuin automaatista. Taipuikin ihan mukavasti kun jaksoin yrittää. Olen kyllä aivan äimistynyt siitä kehityksestä jonka se on kesästä tullut. Muistan ensimmäisistä kerroista miten kaksi ihmistä tuuppi ja paukutti raipalla kun ei poni liikkunut seisovasta asennosta mihinkään. Nyt voisin sanoa että Likka on jopa energinen, vaikka oli juuri maastosta tullut enne tuntia. Minkäs se vaan sille voi että omaa hieman hitaammat askellajit kuin muut, paljon ei tarvitse kyllä patistaa että askellaji pysyy oikeana. Likkaakkin syötin hetken mutta mamma tuli noutamaan joten kulinaariset hetket jäi lyhyeksi.
Niin muuten alinperinhän tulin tallille tuona päivänä siivoamaan vanhaa navettaa kun Kaisu on innostunut että sinne rakennetaan talli jos se saadaan siivottua. Tosin se ilmeisesti vaatisi perustavanpuolesta kattoremonttia. Helin kanssa aloiettii tavaran lajitteleminen poltettavaan, pilkottavaan ja kaatopaikalla vietävään mutta innostus loppui aika pian, puolet saatiin kuitenkin jo kasattua. :) Siinä innokkaille hommaa...hengityssuojaimia on uuden tallin puolella.
Tunnin jälkeen syötettiin hepoille ekan kerran viheää ruohoa, vain Paukku karkasi, muuten vaaratilanteita ei tullu. :D Vili vaan vaelsi ympäriinsä kun ei parenpaakaan tekemistä keksinyt. On se kumma kun tuore ruoho ei pappaa kiinnosta!
Niin ja seuraavan kerran tunti meni Likan kanssa. Likka on kehittynyt aivan perkeleesti ja laukatkin nousi kuin automaatista. Taipuikin ihan mukavasti kun jaksoin yrittää. Olen kyllä aivan äimistynyt siitä kehityksestä jonka se on kesästä tullut. Muistan ensimmäisistä kerroista miten kaksi ihmistä tuuppi ja paukutti raipalla kun ei poni liikkunut seisovasta asennosta mihinkään. Nyt voisin sanoa että Likka on jopa energinen, vaikka oli juuri maastosta tullut enne tuntia. Minkäs se vaan sille voi että omaa hieman hitaammat askellajit kuin muut, paljon ei tarvitse kyllä patistaa että askellaji pysyy oikeana. Likkaakkin syötin hetken mutta mamma tuli noutamaan joten kulinaariset hetket jäi lyhyeksi.
Niin muuten alinperinhän tulin tallille tuona päivänä siivoamaan vanhaa navettaa kun Kaisu on innostunut että sinne rakennetaan talli jos se saadaan siivottua. Tosin se ilmeisesti vaatisi perustavanpuolesta kattoremonttia. Helin kanssa aloiettii tavaran lajitteleminen poltettavaan, pilkottavaan ja kaatopaikalla vietävään mutta innostus loppui aika pian, puolet saatiin kuitenkin jo kasattua. :) Siinä innokkaille hommaa...hengityssuojaimia on uuden tallin puolella.
28.4.07
Ke&To
Taas iski tallikärpäsen purema kun aamulla Heli herätti minut(taas vaihteen vuoksi tekstiviestillä :D) ja kysyi tallille. Kieltäydyin. Sitten menin parin tunnin päästä paikan päälle. Hyvin muuten pidän sanani. Tallilla ei vain ollut ketään, Kaisullakin kävi ja hilijaasta oli. Ajattelin jäädä odottamaan jos joku tulisi ja järjestelin käytävää...ei ketään vieläkään. Menin istumaan Lorun kanssa kivelle...ei ketään. Lähdin kävelylle ja eksyin samalla Röllin aukiolle. Istuskelin siinä hetken ja rakensin sellaisen kiviristin. Kun niitä kiviä siinä etsin löytyi maasta valkoinen sulka. Laura on aina puhunut siitä miten Rölli on nyt paremmassa paikassa, taidan uskoa sen. Se vain jäti sulan maa päälle kun lensi pois. Tähdeksi?
Tallille palatessa ei vieläkään ollut ketään. Minne prkleeseen kaikki katosivat! Luovutin siis ja lähdin kotiin.
Torstaina oli aivan satumaisen lämmintä taas joten ilmiselvästi oli pakko mennä tallille. Istuskelimma siinä tuntia katsomassa ja kengittäjää odotellessa kun joku alkoi puhua kärryttelstä. KÄRRYT JA VALJAAT ON KORJATTU! Äkkiä Hopia sitten kengityksen jälkeen valjaisiin ja liikkeelle. Täytyy myöntää että minulle oli rysähdys-episodin jälkeen jäänyt pieni kammo kärryissä istumiseen. Tai siihen kuinka hallitsematon hevonen oikeasti on siinä edessä joa todella päättää jonnekkin lähteä. Olisi kuitenkin ollut aika noloa olla uskaltamatta lähteä. :) Hopia oli hyvää totuttelua kärryttelyyn, menimme HIIITAAAASSSSTIIII....toisen piti vetää raskasta kärryä jossa oli toinen pyörä täysin littana. Mutta uskokaamme Ileen, kyllä hän sen vielä korjaa!
Lenkissä ei mitään erikoista, melkein ajettiin sammakon päälle. :D
Tallilla Hyntskit touhasivat jo iltatallia.
Tallille palatessa ei vieläkään ollut ketään. Minne prkleeseen kaikki katosivat! Luovutin siis ja lähdin kotiin.
Torstaina oli aivan satumaisen lämmintä taas joten ilmiselvästi oli pakko mennä tallille. Istuskelimma siinä tuntia katsomassa ja kengittäjää odotellessa kun joku alkoi puhua kärryttelstä. KÄRRYT JA VALJAAT ON KORJATTU! Äkkiä Hopia sitten kengityksen jälkeen valjaisiin ja liikkeelle. Täytyy myöntää että minulle oli rysähdys-episodin jälkeen jäänyt pieni kammo kärryissä istumiseen. Tai siihen kuinka hallitsematon hevonen oikeasti on siinä edessä joa todella päättää jonnekkin lähteä. Olisi kuitenkin ollut aika noloa olla uskaltamatta lähteä. :) Hopia oli hyvää totuttelua kärryttelyyn, menimme HIIITAAAASSSSTIIII....toisen piti vetää raskasta kärryä jossa oli toinen pyörä täysin littana. Mutta uskokaamme Ileen, kyllä hän sen vielä korjaa!
Lenkissä ei mitään erikoista, melkein ajettiin sammakon päälle. :D
Tallilla Hyntskit touhasivat jo iltatallia.
22.4.07
Nuunu
Olin tässä keskiviikkona katsomassa Hannen Hot Noon-heppaa. Asia lutviutui Anun kautta kun hän oli mennyt juoruamaan Hannelle että olisin vuokraheposen tarpeessa. :D Nuunuu esittäytyi hyvin seurallisena ja huomionkipeänä kaverina. Jalkani tuli nuoltua kokonaan. Juoksutettaessa se esitty mahtavia pyrähdyksiä, mutta kun rauhoittui niin totteli hienosti ääntäkin.
Seuraavan kerran menin Nuunua katsomaan tänään eli sunnuntaina. Nyt oli jo selkään meno edessä. Varoituksia nopeasti kyllästyvän ratsun kepposista oli jo etukäteen tullut joten olin hieman epäluuloisesti matkassa. Alku oli hyvinkin pelottava sillä liikkeelle lähtiessä tuli ensimmäinen(mutta melko olematon) pomppusarja. Muuten meni hyvin, taisi olla pojalla vähän helponpi päivä meneillään(nimimerkillä: seuraavaan kerran kepposia odotellessa). Ravi oli hallittua ja laukkakin nousi muutaman kerran vähän ajamalla, välillä itse Nuunun nostamana. Ei tietoakaan ryöstämisestä. Loppuvaiheilla Nuunua alkoi ärsyttää ympyrän kiertämien ja se koitti saada vipinää tällä kertaa nostamalla takapään sijasta etupäätä. Kerta riitti ja loppuaika menikin hyvin tasaisesti. Loppukäynneillä lenkitimme Hannea metsätiellä. :D
Seuraavan kerran menin Nuunua katsomaan tänään eli sunnuntaina. Nyt oli jo selkään meno edessä. Varoituksia nopeasti kyllästyvän ratsun kepposista oli jo etukäteen tullut joten olin hieman epäluuloisesti matkassa. Alku oli hyvinkin pelottava sillä liikkeelle lähtiessä tuli ensimmäinen(mutta melko olematon) pomppusarja. Muuten meni hyvin, taisi olla pojalla vähän helponpi päivä meneillään(nimimerkillä: seuraavaan kerran kepposia odotellessa). Ravi oli hallittua ja laukkakin nousi muutaman kerran vähän ajamalla, välillä itse Nuunun nostamana. Ei tietoakaan ryöstämisestä. Loppuvaiheilla Nuunua alkoi ärsyttää ympyrän kiertämien ja se koitti saada vipinää tällä kertaa nostamalla takapään sijasta etupäätä. Kerta riitti ja loppuaika menikin hyvin tasaisesti. Loppukäynneillä lenkitimme Hannea metsätiellä. :D
??
Unohtui koko päiväkirja hetkeksi aikaa. En ole kyllä kovin paljon tässä lähiaikoina tallilla rampannutkaan. Viikko sitten oli tunti jossa treenailtiin esteille lähestymistä ihan mini ristikolla. Se on muuten yllättävän vaikeaa hommaa(köh köh, vaikka allani olikin paukku!!). Samaisella tunnilla Vilikin sai ensimmäisen ratsastajan tiputettua selästä, Noora kuitenkin kiipesi urhoollisesti takaisin vaikka häntäluu saattoi olla kyllä muutaman päivän kipeä. Siis eihän se Vili ketään tahallaa tiputtanut, mutta kompuroi vain. :) Ei siitä kuitenkaan sen enenpää.
Kun olen tässä kipeänä ollut niin ei ole oikein ollut intoa käydä tallilla, tulee nimittäin aina nuha siellä ollessa, varsinkin nyt kun hevoset tiputtavat karvojaan ja pöllyävät niin maan penteleesti. Yhtenä päivänä kävin kuitenkin kuvailemassa tahassa polleja. Niin ja sain kokeilla Helin ja Suvin hopiaheppaa. Mentiin kentällä ilman satulaa. Hyntskitkin tesmasivat uutuutta. Tässä muuten uudesta Vili-pojasta kuva, Hopiastakin tulee kunhan säät vaan muuttuvat suosiollisemmiksi.
Ah, niin ja yhtenä päivänä olimme maastossa Lauran(Polle) ja Helin(Hopia) kanssa. Minä idiootti menin ottamaan Likan joten lenkki oli suhteellisen hidastemponen, ainakin minun osaltani. Vaikka kentällä Likan kunto ei enää lopu niin maastossa muut jaksaisivat laukata paljon kauemmin kuin Likka. :D Tällä kertaa oli turvallinen maastolenkki, ei yhtään jännittäviä tilanteita, mitänyt Pollen kaasu oli vähän herkässä. ;)
10.4.07
Maanantai
Eilen olin pitkän tauon jälkeen taas tallilla. Mitään sen kummenpaa en tehnyt, Valtsua piti reenata taluttaen mutta pojalla oli taas niitä päiviä jolloin ei paikalla voinut seistä. Päätin että en sitten taluttelekkaan, sai vain hetken aikaa säätää suitset päässä karsinassa ja harjoitella yksin oloa. Siitä että minä olisin hermona talutellut säätävää hevosta olisi ollut sen oppimisen kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä.
1.4.07
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
